Keskiviikkona, vuorokautena 61, alkoi hiljakseen tapahtua. Varhaisesta aamusta alkaen Varis läähätteli ja petaili hieman pentulaatikkoa ja lähempänä puoltayötä syntyi ensimmäinen pentu. Pieneksi yllätykseksi se sattui heti olemaan fawn. Pentueen isästä E'Bhenistä meillä ei ollut tietoa, onko se homotsygootti musta, jolloin se voi saada vain mustia jälkeläisiä vai kantaako se fawnia väriä, jolloin pennuista Variksen kanssa neljännes voisi olla fawneja - sikäli kun sattuvat noudattamaan todennäköisyyksiä. Tuo asia selvisi siis heti alkuunsa.
Kaiken kaikkiaan Variksen mahassa piileskeli kokonaiset kymmenen pentua! Seitsemän ensimmäistä syntyivät normaaliin tapaan - joskin niiden joukossa oli yksi enkelipentu. Harmittavasti loput pennut eivät kerrassaan lähteneet syntymään, ja ultran perusteella oli alettava leikkaamaan ulos kahta enkelipentua. Täydeksi yllätykseksi kahden enkelipennun takaa, aivan kohdunsarven perältä kylkiluiden alta löytyi kolmaskin pentu, ehjissä sikiökalvoissa, oikein terhakka pieni tyttö! Hieman kurja tilanne sai siis kuitenkin onnellisen päätöksen pienen yllätystytön muodossa.
Varis pikku tokkurasta huolimatta heti kotiin päästyä kiiruhti suorinta tietä pentulaatikkoon hoitamaan seitsemän ipanan pentuettaan. Seuraavana aamuna se sitten tuntui olevan jo täysin ennallaan ja oma touhukas itsensä. Täysi työ onkin varjella sitä hyppäämästä sopimattomasti terassille tai pentulaatikon laidan yli, kun ei se itse yhtään tunnu varovan. Toivotaan, että toipuminen sujuu hyvin ilman mitään tulehdusongelmia.
Pentulaatikossa Vaakun huolellisessa hoidossa mönkii siis seitsemän pentua, joista narttuja on neljä ja uroksia kolme. Yksi pentueen musta lammas eli fawn pentu tuli, ja se on siis poikapentu. Tytöt tunnistaa punaisesta, vaaleanpunaisesta, keltaisesta ja yllätystytön vaaleanvihreästä nauhasta. Sininen, vaaleansininen ja vihreä ovat poikia. Pentujen painot olivat ensimmäisessä punnituksessaan suunnilleen 350 - 430 grammaa ja ruumiinrakenne mallia rotta - ihan niin kuin Novankin pennuilla. Rännin pennuthan olivat jo syntyessään enempikin marsuja (430 - 550). :)
Nyt täällä siis hoivataan, huolehditaan ja ihmetellään noita pikkuisia mutrusuita. Voi liikkis miten hellyyttäviä ne voivat olla - ja hyväntuoksuisia! Porukan pienintä (yllätystyttö) myöten kaikki vaikuttavat oikein terhakoilta, ja Vaakkukin on erittäin omistautunut pikkuistensa hoitamiselle. Säät ja valon määrä eivät oikein ole olleet suotuisia kuvaamiselle, joten enempi/parempia kuvia otetaan vähän myöhemmin.



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti