Pennut ovat nyt reilun viikon ikäisiä, ja ne ovat kasvaneet jo melko mötköiksi. Viime punnituksessa pienimmäinenkin oli hyvässä nousussa yli puolen kilon painollaan ja fawn suurimpana sai lukemakseen reilut 750 grammaa. Kaikki ovat oikein omatoimisia, eli suuntaavat ruokapöytään heti kun siihen on mahdollisuus ja syövät hanakasti. Tankattuaan ne sitten taju pois -tilassa kierähtävät vatsansa viereen lepäämään.
Variskin voi oikein mainiosti ja hoitaa seitsemän pennun katrastaan hienosti. Hullunlailla se ei puunaa ja hästää tai ole jokaisesta äännähdyksestä huolissaan. Ennemminkin se leppoisasti hoitaa sen mitä on tarpeen ja siinä se. Fiksu eläin. Taitava se on myös pitämään huolen omistaan - myös näistä pennuista. Meidän muiden koirien vahingossakaan maleksiessa pentuhuoneen eteistilan lähelle Varis käy saattelemassa ne toiseen suuntaan. Pitäisi saada tuo joskus oikein videolle, on niin jäätävä mutta silti rauhanomainen toimenpide. Varis hiipii kuin pantteri toisen koiran vierellä korvat edessä, tiukasti irvistäen ja saattelee tämän loitommas. Ja sitten kaikki on taas rennosti niin kuin ei mitään.
Tällä viikolla Varis on maanantaista alkaen ulkoillut normaalit metsälenkit muitten koirien mukana. Alkuun se saattaa vähän juoksennella, mutta muuten ulkoilu toki on melko leppoista jolkottelua ja häntä pystyssä keppien kanniskelua. Leikkaushaava on ollut koko ajan todella siistin näköinen ja hyvässä suojassa tissirivien keskellä. Vaakku ei ole siitä ollut lainkaan kiinnostunut eikä muutenkaan koko asiaa lainkaan potenut. Ajeltuun vatsanahkaan kasvava sänki sen sijaan selvästi kutittaa, joten taitaa vatsanahkaa tamppaavat pentujen pikkuiset kynnet tuntua jopa ihan mukavalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti